27. 10.
Maanantaina kävin Birminghamin taidemuseossa, mikä oli tosi
kiinnostava! Tiesin että siellä on kaksi näyttelyä, jotka olisi siellä enää
pari päivää, ja siksi kiiruhdin sinne juuri nyt (myös lomapäivä auttoi asiaa).
Molemmat olivat Lähi-Idästä kotoisin olevien brittitaiteilijoiden teoksia,
joissa yhdistyi Lähi-Idän ja länsimaiden taide. Ensimmäisessä oli
kolmiulotteisia kuvioita, jotka pohjautuivat islamilaisen taiteen
geometrisyyteen, mutta jotka olivat kuitenkin minimalistista nykytaidetta.
Toisessa taas oli valokuvia ihmisistä Lähi-Idässä, sekä muslimeista jotka olivat
muuttaneet länsimaihin. Valokuvat pyrkivät selkeästi rikkomaan ennakkoluuloja,
ja olivat siksi todella mielenkiintoisia. Yleensä kuvat, joita Lähi-Idän maista
näkee, ovat kuvia sodasta ja erilaisista ongelmista. Tämä näyttely pyrki
kuitenkin näyttämään Lähi-Idän ihmiset erilaisessa valossa, esimerkiksi pukeutuneena
Louis Vuittoniin tai pepsitölkki kädessä.  |
| Opin vihdoin että subway tarkoittaa alikulkutunnelia... ;D |
Tietysti taidemuseossa ollessani kävin läpi muitakin näyttelyitä.
Muutama huone oli varattu birminghamilaiselle taiteelle, sillä ilmeisesti Birminghamissa
toimi 1843 lähtien jonkinlainen taidekoulu. Oli omituista katsella upeita töitä
joiden tiesi valmistuneen samassa kaupungissa yli sata vuotta sitten! Tietysti
Helsingissäkin on asunut monia taiteilijoita joiden teoksia olen ihastellut, mutta
on aina yhtä erikoista nähdä taidetta, joka on syntynyt siinä nimenomaisessa
paikassa. Ainakin minusta on.
Viimeiseksi kävin vielä vilkaisemassa ”Birmingham, its
people, its history” –näyttelyn joka siis kertoi lähinnä Birminghamin
historiasta. En jaksanut tutustua tähän osioon kovin tarkasti, sillä olin ollut
museossa siinä vaiheessa jo aika pitkään. Näyttely oli aika interaktiivinen,
kaikenlaisia vipuja sai pyörittää että sai lisää tietoa ja niin edelleen.
Birminghamin historiasta oli kerrottu eri osa-alueissa kuin turistille, ja joka
kohdassa oli eroteltu miten elämä erosi köyhille, rikkaille ja
keskiluokkaisille.
Museon jälkeen lähdin kävelemään aivan toiseen suuntaan kuin
missä yleensä pyörin, koska tavoitteenani on nähdä mahdollisimman paljon kaupunkia! Otin
kameran mukaan, mutta unohdin akun, joten kaikki kuvat ovat valitettavasti kännykällä otettuja. Suuntasin
siis Jewellery Quarteriin, jossa on paljon kalliita putiikkeja jotka myyvät
koruja, ylläri ylläri.
Viime aikoina olen alkanut ymmärtää kuinka paljon rakastan tätä kaupunkia! Hyvä on, Birmingham ei ole joka puolelta kaikkein kaunein
kaupunki, monet uudet rakennukset ovat aika rumia ja joitain alueita ei missään
tapauksessa voisi kutsua näteiksi. Mutta sitten taas keskustassa on ihania
vanhoja rakennuksia. Ja hiukan ydinkeskustan ulkopuolella on kauniita vanhoja
tiilitaloja ja kanaaleja, joissa lipuu suloisia kanaalilaivoja. Birmingham
on myös täynnä puistoja, katutaidetta ja erilaisia ihmisiä. Kaikki tämä voi
aluksi vaikuttaa vähän sekasotkuiselta, mutta minusta ne tekevät Birminghamista
uniikin kaupungin, jolla on aivan omanlaisensa luonnetta. Tulen onnelliseksi
joka kerta kun käyn Birminghamissa, vaikka vain kävelisin vähän aikaa
pääkadulla. Eilenkään en voinut lakata hymyilemästä kun otin kännykällä kuvia
paikoista, joiden kauneutta kukaan muu ei näyttänyt huomioivan. Kävellessäni virnistelin tosiaan itsekseni niin muikeasti, että eräskin rakennusmies sanoi naurahtaen
minulle ”Good evening” kävellessäni hänen ohitseen.
Huhhuh, tähän postaukseen oli tarkoitus mahtua sekä maanantai
että eilinen, mutta näemmä innostuin vähän liikaa toissapäiväisestä. Yritän
kertoa eilisestäkin piakkoin, sillä en halua jättää kertomatta syntymäpäivästäni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti